Suomi  kuuluu EU:n nettomaksajien jouk­koon. 2014 vuonna Suomen jäsenmaksuosuus oli  noin 849 miljoonaa euroa.
Suomi ole hakenut huojennuksia jäsenmaksui­hinsa monen muun EU:n net­tomaksajan tavoin, ja jos nii­tä ei haeta, ei niitä myöskään myönnetä. Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.

Myös tullimaksujen tilitykset huomioitava.

Vuonna 2013 EU:n suu­rimpia nettomaksajia olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso- Britannia ja Hollanti. Suo­mi oli sijalla yhdeksän. Osa jäsenmaksuhinnasta kompensoituu vuonna 2015 EU-jäsenmak­sun suuruutta arvioitaessa pi­tää ottaa huo­mioon myös tullimaksujen tilitykset, jot­ka eivät näy bud­jetissa. Suomi tilit­tää kantamistaan tulleista kolme neljäsosaa EU:lle ja pi­tää itse kantopalkkiona loput. Vuonna 2013 Suomi keräsi tullimaksuja 166 miljoonaa, josta EU:lle tilitettiin 124,5 miljoonaa ja Suomi sai pitää 41,5 miljoonaa.

Suomi on maksanut 2.5 miljardia muiden huojennuksia

Kun monet muut maat saa­vat maksuhelpotuksia, Suo­men maksuosuus vastaavasti kasvaa. Suomi maksoi pel­kästään Ison-Britannian jä­senmaksuhelpotuksia 136 miljoonaa vuonna 2013.
Valtiovarainministeriöstä toimitetuista tiedoista käyvät ilmi Suomen rahoitusosuudet eri maille myön­nettyihin mak­sualennuksiin vuosina 1995- 2014 eriteltyinä. Ison-Britannian (Yhdistyneen ku­ningaskunnan) maksu­alennuksesta Suomen osuus on ollut tähän mennessä 1 549 miljoonaa euroa, Ison- Britannian maksualennuk­seen myönnetyn 75 prosentin alennuksen (Saksa, Hollan­ti, Ruotsi, Itävalta) rahoitta­misesta 578 miljoonaa, ALV-maksun alennuksesta (Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta) 312 miljoonaa ja BKTL-maksun alennuksesta (Hollanti, Ruot­si) 63 miljoonaa euroa.
Vuosi­na 1995-2014 Suomi on mak­sanut muiden maiden mak­sualennuksia yhteensä noin 2 502 miljoonaa euroa. Luvut ovat käyvin hinnoin.